’Misna’ Renata da
Terra dos Moinhos 31.5.2014 – 7.5.2026
Misnan toi Portugalista Suomeen ystäväni Mimori, joka etsi
sitten Misnalle sijoituskotia. Misnan pentukuvat hurmasivat meidät ja niinpä
tarjouduimme ottamaan Misnan meille yhteisomistajuuteen Mimorin kanssa.
Misnan oli tarkoitus tehdä pennut sekä minun että Mimorin
kennelnimelle. Sovimme, että minä teetän pennut ensin ja pentue, kolme narttua
syntyi heinäkuussa 2018. Sitten tuli korona-aika eikä päästy matkustelemaan ja
Mimorin suunnittelema pennutus peruuntui. Muutama vuosi sen jälkeen Misnalta
löytyi sydämestä sivuääni, joka paljastui sydänultrauksessa läppäviaksi
(endokardoosi). Tästä johtuen tuo meidän pentue jäi Misnan ainoaksi.
Misnalle aloitettiin sydänlääkitys 2025 syksyllä, jolloin uusinta ultrauksessa näkyi, että sydän on
laajentunut ja keuhkoihin kertyy nestettä. Lääkitys auttoi aina viime viikkoon asti,
jolloin oireet pahentuivat ja hengitysvaikeudet alkoivat. Muutaman päivän
sisällä tilanne meni siihen, että Misna selvästi kärsi ja niinpä katsoimme
parhaaksi, että Misna ja Saura lähtevät yhtä matkaa.
Misna oli reipas ja eloisa podengo, joka rakasti Eeron
sukkien varastamista ja kuljettamista. Kulki ne suussaan ylpeästi ympäriinsä ja
ellei sukkia ollut tarjolla, kävi myös Ikean rottalelu samaan hommaan.
Misnan tytöt ovat perineet emänsä reippaan luonteen ja
pitkälti myös ulkonäön ja niillä on Misnan turkin kaltainen runsas ja karkea
karva. Tytöistä kaksi asuu länsi-Suomessa ja yksi täällä Oulussa. Olemme
nähneet tyttöjä tässä vuosien varrella.
Rakkautta on luopua kun on sen aika.
Se on vaikea, tuhansien kyynelien taistelu.
Mielettömän ikävän täyttämä hetki päästää toinen ikiuneen.
Se on se hetki, kun ystävä siirtyy edestäsi sydämeesi.
Suru helpottaa kun on sen aika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti