Helsingin voittaja -näyttelyt

Viime viikonloppu vierähti Helsingin voittaja näyttelyissä. Matkasin sinne perjantaina Tiuhtin ja Gizmon kanssa Iisalmesta Soinisen Katin ja Kaapo-ibizan kyydissä Peten tullessa Helsinkiin Tampereen suunnalta, jossa hän oli kurssilla viime viikon ajan.
Lauantaina oli Suomen Vuoden voittaja 2009 näyttely, johon oli ilmoittautunut 24 pientä kark.karvaista podengoa. Muutama jäi pois viime hetken tuomarimuutoksen takia ja lopulta kehässä käväisi 8 urosta ja 10 narttua.
Tuomariksi vaihtui näyttelyä edeltävällä viikolla podengot elokuussa open show:ssakin arvostellut sympaattinen Gabriela Veiga Portugalista. Myös alkuperäinen tuomari olisi ollut portugalilainen.

Mielenkiintoiseksi näyttelyn teki molempina päivinä mukana ollut Portugalista jalostuslainassa Suomessa oleva huippu-uros Umbigo de Viamonte, joka kilpaili valioluokassa. Etukäteen tietysti arvelimme Umbigon olevan selvä voittaja, kun on Portugalissakin niittänyt voittoja ja mainetta.
Toki Umbigo valioluokan urokset voittikin, mutta sitten PU-kisassa tulikin jymy-yllätys, kun Gabriela laittoi voittajaksi junioriluokan voittaneen brittituontiuros Harryn ja toiseksi Suomessa syntyneen nuorten luokassa kilpailleen Ässän ja Umbigo joutui tyytymään kolmanteen sijaan. Neljäs olikin sitten kasvattimme Oliver, joka oli tullut valioluokassa toiseksi. Gizmo sai myös erin sijoittuen valioluokassa Oliverin jälkeen kolmanneksi, mutta PU-kisassa Gizmoa ei sijoitettu.

Sitten kehään menivät junnunartut (4 kpl). Tiuhti oli vuorossa niistä ensimmäisenä. Minä esitin mörkökaudesta kärsivän Tiuhtin, jota iso näyttely jänskätti ja esiintyminen oli varsin levotonta. Onneksi Gabriela ymmärsi neitokaisen käytöksen syyn ja palkitsi Tiuhtin silti erinomaisella. Myös kaksi muuta junnunarttua sai erinomaisen, yksi erittäin hyvän. Kilpailuluokan voitosta kilpaili kaksi saman kennelin koiraa, Tiuhti ja Hipsu. Voitto Tiuhtille tuli lopulta 'rinnan mitalla' eli paremmin kehittyneellä eturinnalla. Tämä tiesi Tiuhtille myös Juniorivoittaja -09 titteliä ;-)
Paras narttu kisassa oli mukana peräti 9 koiraa. Voitto meni valioluokassa kisanneelle Yoyolle, toiseksi tuli myös valioluokan koira ja kolmanneksi yllättäen Tiuhti, joka sai täten elämänsä ensimmäisen sertinkin.

Pete ei ollut podengokehää enää PN-kisan osalta seuraamassa, kun hänen piti rientää yläkertaan esittämään Kaapo-ibizaa. Kylläpä oli Petellekin mieluinen yllätys kuulla Tiuhtin sijoittuneen PN-kisassa ja saaneen sertinkin.
Ja eipä muuten mennyt hassummin Kaapo-ibizallakaan, joka korjasi Peten esittämänä koko potin: juniorivoittaja, vuoden voittaja + ROP. Niinpä me jouduimme jäämään näyttelypaikalle iltaan asti, kun Pete esitti Kaapon ryhmäkilpailussakin.

Illalla lähdimme sitten vähän rentoutumaan ja ennen kaikkea syömään sekä purkamaan tietysti päivän tapahtumia porukalla. Kiitokset seurasta Mimori, Suski ja Tiina.

Sunnuntaina heräsimme varhain ja olimme näyttelypaikalla jo reilu tunti ennen arvostelujen alkamista. Kokeilimme, mitä mieltä Tiuhti on näyttelypaikasta toisena päivänä ja valitettavasti neitokaista jänskätti hieman edelleen, mutta Peten kanssa liikkui sentään joten kuten. Niinpä päädyimme vaihtamaan esittäjää Tiuhtin osalta.
Sunnuntain tuomari tuli Norjasta, herrasmies nimeltään Espen Engh. Hän kasvattaa greyhoundeja ja vaikutti olevan liiketuomari. No sehän sopi meille tai siis Gizmolle oikein hyvin...

Mutta ettei elämä olisi liian helppoa ja yksinkertaista, pitää siihen saada jotenkin lisää vipinää ja sitä toi tällä kertaa Tiuhti, jonka masu oli mennyt näyttelyjännityksestä sekaisin ja tyttönen vetäisi häkissa kunnon ruikulikakat suoraan Gizmon kylkeen :-(
Pete lähti kiikuttamaan Gizmon lavuaarille pestäväksi tilanteessa, jossa omaan arvosteluvuoroon oli aikaa vain n. 10 min. Ja eihän meillä tietenkään ollut edes pyyhettä mukana. Onneksi viereemme häkkialueelle majoittuneet ruotsalaiset chihuahua ihmiset huomasivat hätämme ja antoivat ystävällisesti meille oman pyyhkeensä, jolla Pete sai kuivattua Gizmon turkin. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja eikun kehään vaan.

Norjalainen tuomari oli erittäin ankara eikä tykännyt etenkään pienistä karkeista podengoista. Uroksia kävi kehässä 5 kpl tuloksilla H tai EH ennen kuin ensimmäinen erinomainen jaettiin. Meidän onneksemme se tuli Gizmolle ;-) Gizmon jälkeen kehässä oli Oliver, joka myös sai erinomaisen. Mutta siihenpä erit sitten urosten osalta loppuivatkin ja Portugalin huippu-uroksenkin oli tyytyminen eh:ään.
PU-kisaan osallistui siten vain Gizmo ja Oliver. Ja koskapa Oliver ei valitettavasti ole perinyt iskänsä upeaa etuosaa vaan on saanut sen äipältään, oli Oliverin tyydyttävä toiseen sijaan voiton mennessä Gizmolle. Gizmolle siten Pohjoismaiden Voittaja -09 titteli.

Nartuissa meno oli yhtä rankkaa kuin uroksissakin ja aina valioluokkaan asti piti mennä sielläkin ennen kuin ensimmäinen eri jaettiin. Tiuhtistakaan tämä tuomari ei tykännyt lainkaan ja antoi sille monen muun nartun tapaan H:n.
Lopulta vain yksi valioluokan narttu ja veteraaninarttu saivat erin. Voiton niistä vei valioluokan narttu, joka tuli Gizmoa 'vastaan' ROP-kisassa. Itse asiassa ROP -kisassa oli samat koirat kuin muutama viikko aikaisemmin Jyväskylän näyttelyssä. Siellä voiton vei narttu, mutta nyt kävi toisinpäin: Gizmo ROP.

Gizmo ja Pete kävivät myös ryhmäkehässä, jonka jälkeen pääsimme lähtemään kotimatkalle. Kotona olimme seuraavana yönä yhden maissa.

Suuret kiitokset Peten äidille koiriemme hoitamisesta reissumme ajan.

Onnittelut Mimorille ja Suskille Harryn ja keskareiden voitoista.

Nyt me kasvatellaan Mennin masua, joka onkin pulskistunut jo ihan kivasti. Pentuset toivottavasti saadaan maailmaan ennen Kajaanin tamminäyttelyä, jonne olemme ilmoittaneet 3 koiraa. Sen jälkeen jätämmekin näyttelykehät joksikin aikaa ja keskitymme pentujen hoitamiseen.

Oikein mukavaa joulun aikaa kaikille blogissamme vieraileville ;-)

Jyväskylän 'koitos'

Viime sunnuntaina käväisimme Jyväskylän kv näyttelyssä kera kolmen koiruuden (Gizmo, Rico, Tiuhti). Näyttelyyn oli ilmoittautunut 23 pieni kk podengoa, joista 14 oli uroksia ja 9 narttua. Kasvateistamme oli Ricon lisäksi mukana Vilpertti, Manu ja Oliver ja olinkin sitä silmällä pitäen ilmoittanut myös kasvattajaluokan.

Podengot arvosteli varsin persoonallisella tyylillä portugalilainen herra Fernando Madeira Rodriques. Junioriurokset (3 kpl) hän sai arvosteltua varsin nopsaan jakaen niille h:ta ja eh:ta. Sen jälkeen hän alkoi mittaamaan koiria ja käyttämään runsaasti aikaa jokaisen arvosteluun ja onnistui siten käyttämään kaksi tuntia aikaa pelkkien pienten karkeiden podengojen arvosteluun.

Tämä tuomari oli selvästi 'virhetuomari' eli etsi koirasta nimenomaan virheitä ja mainitsi niistä esittäjälle sekä kirjautti arvosteluun. Jokaisessa koirassahan on virheitä, mutta tapa, jolla hän toi ne esille oli suorastaan nöyryyttävä. Oli kyllä ensimmäinen kerta oman reilun 10 vuotisen näyttelyurani aikana, kun kuuntelen tuomarin kommentteja naama punaisena :-(
Yksityiskohtiin menemättä voin vain todeta etten todellakaan ollut kyseisen tuomarin kommenteista samaa mieltä.
Mutta summa summarum, Ricolle tulos eh samoin Manulle. Gizmo, Vilpertti ja Oliver saivat erin. Gizmo voitti urokset, Oliver oli neljäs. Saimme siten kasvattajaluokan 'kokoon'.

Junioriluokan nartuista (3 kpl) ekana arvosteltiin Tiuhti, jolle tuomari antoi erin. Toinen narttu sai eh:n ja kolmas h:n. Kilpailuluokkaan ei h:n saanut koira päässyt ja järjestyksen piti olla 1. Tiuhti, 2. eh:n saanut koira, koska eh (erittäin hyvä) ei voi koskaan mennä erin (erinomainen) edelle. Tuomari kuitenkin päätti toisin eli halusi laittaa eh:n saaneen koiran ykköseksi. Tämä oli mahdollista vain siten, että hän antaa sille eri:n tai Tiuhtille eh:n. Hän päätyi antamaan molemmille erin ja niinpä Tiuhtille tulos eri-2, pn4.
Tällainen laatuarvostelun muuttaminen on todella harvinaista enkä minä eikä kehäsihteerituttavani eikä itse asiassa Jyväskylän näyttelyn näyttelyohjaajakaan ollut moiseen ennen törmännyt. Tällainen toiminta antaa aina negatiivisen kuvan tuomarista.

Tiuhtin kehäkäyttäytymisessä ja esiintymisessä oli tapahtunut huima parannus sitten päänäyttelyn ja open show:n ;-)

ROP-valinnassa Gizmolle tuli kilpakumppaniksi valioluokan narttu, joka veikin sitten pidemmän korren ja Gizmolle näyttelyhistoriansa toinen VSP tulos.



Kasvattajaluokkia oli ilmoitettu 3 kpl ja niistä kaksi esitettiin. Jälleen ajattelimme ettei tuomari meidän kasvateistamme piittaa ja otimmekin esittämisen huumorilla ajatuksena, että pääsemmepähän lähtemään nopeammin kotiin, kun ryhmämme jää kakkoseksi. Mutta toisin kävi, voitto tuli kera kunniapalkinnon.
Koirat alkoivat olla tuossa vaiheessa päivää sen verran väsyneitä puhumattakaan niiden omistajista/esittäjistä, että päädyimme lähtemään saman tien kotiin emmekä jääneet ryhmäkehään.

Tälle vuodelle on enää kaksi näyttelyä jäljellä ja ne ovat voittaja -näyttelyt Helsingin messukeskuksessa 12.-13.12. Sinne suuntaamme Gizmon ja Tiuhtin kanssa.
Kovin pitkää taukoa ei kuitenkaan ole niiden jälkeen tiedossa vaan heti loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna suuntaamme Kajaanin tamminäyttelyyn. Sen osalta kuvioita 'toivottavasti' mutkistaa Mennin pennutus, joka sattuu juuri samaan ajankohtaan.
Kovasti toivomme ja odotamme Menniltä pentusia. Voittaja -näyttelyitä edeltävällä viikolla käymme kurkkaamassa Mennin masuun ultralla, siihen asti joudumme me ja pentuja odottavat olemaan jännityksessä.

Synttäreitä ym.

Syksy on meidän koirakatraan synttärien aikaa. Kummallinen sattuma onkin, että kaikki kotona asustavat koiramme ovat syntyneet loppuvuodesta (kesä-marraskuussa).
Rico täytti 3 vuotta 13.6. Jarra vietti juhannuksena 10-vuotis synttäreitään. Seuraavana olivat vuorossa Menni, jolle 4 vuotta plakkariin 15.9. ja Nana-pommille tuli 13 vuotta täyteen seuraavana päivänä eli 16.9.
Huomenna Gizmo viettää 6-vuotis synttäreitä huomenna (2.10.) ja Netille tulee 7 vuotta täyteen 5.11.

Mutta palataanpa ajassa hieman taaksepäin elikäs lauantaihin 12.9. Silloin pidettiin Kalakukkomaastot –juoksukisa Nilsiässä. Me olimme ilmoittaneet sinne Ricon ja Kasperin, mutta Rico joutui hännän talirauhasen tulehduksen vuoksi antibioottikuurille juuri kisan alla ja eikä voinut kilpailla.
Mimori toi Kasperin Espoosta kisaamaan Savoon ja kisaamassa oli myös Mimorin lk keskari Jarco.
Pienten podengojen alkuerässä pareiksi joutuivat Kasper ja kasvattimme Manu. Rata oli erittäin haastava, koska se oli mäkisellä pellolla. Kasper lähti matkaan kuin tykin suusta ja Manu seurasi perässä. Jokin kuitenkin Manun menossa tökki ja se jäi jo alkumatkasta seisoskelemaan keskelle peltoa ja jatkoi matkaansa vasta, kun Kasper tuli vieheen perässä kierrettyään alarinteen yksin. Manulle ei tietysti moisesta juoksusta pisteitä juurikaan herunut, mutta Kasper sai hyvät pisteet ja pääsi ainoana pienistä podengoista finaaliin.
Finaalissa Kasper teki yhtä hyvän juoksun kuin alkuerässäkin ja kun yhteispisteet oli jälleen kerran yli 500 eli reilusti yli SA-rajan (400 p), sain käydä Kasperin kanssa pokkaamassa kisan voiton ja sertin, joka oli Kasperille viides ja siten se sai myös KVA-m tittelin.
Kasper saavutti KVA-m tittelin upealla tavalla: 5 kisaa, 5 voittoa, 5 sertiä ja joka kisassa yli 500 pistettä. Siihen ei moni koira pysty ;-)
Myös Mimorin Jarcosta tuli KVA-m samaisessa kisassa, joten Mimori saikin tehdä kotimatkaa kahden uunituoreen valiokoiran kanssa.

Viime sunnuntaina (27.9.) Kasper oli juoksemassa Helsingin kennelpiirin maastomestaruuskisassa ja vaikka ensikertalainen Sentti pisti alkuerässä Kasperille kovasti kampoihin ja johti pisteissä, pystyi Kasper kuitenkin petraamaan juoksuaan finaaliin ja voitti kennelpiirin mestaruuden toistamiseen. Nyt onkin Kasperin hyvä jäädä tauolle kisaamisesta.

Me tehtiin viime lauantaina päivän reissu Tampereelle, jossa pidettiin podengoyhdistyksen kasvattajapäivä. Osallistujia oli ihan kivasti, luennoitsijat olivat asiallisia ja keskusteluakin syntyi. Mitään suurempia päätöksiä siellä ei tehty vaan kasvatushommia saa itse kukin jatkaa entiseen tapaansa.
Minä lopetin pienten karkeiden jalostusneuvojana työskentelyn tuohon kokoukseen. Olen ollut jo muutaman vuoden ’lisäajalla’ ja nyt mielestäni tuo lisäaika oli kulutettu loppuun. Tästä eteenpäin saan sitten olla pelkkä rivijäsen enkä osallistu enää aktiivisesti yhdistyksen toimintaan.

Mainittakoon vielä, että käväisimme pari viikkoa sitten lähipaikkakunnalla mätsärissä. Mukana olivat Tiuhti ja Gizmo. Gizmo siksi, että kun se on rauhallisin (ei hauku) meidän koirista noissa näyttelytouhuissa, niin oli antamassa hyvää esimerkkiä Tiuhtille.
Pentujen tuomari oli ihan p*stä, ei nimittäin tiennyt mätsärin ideasta mitään ja rapsutti vain pentua vähän leuan alta ja jutteli mukavia. Siinä kaikki... Tiuhtille sininen nauha, pääsi 8 parhaan joukkoon sinisten pennuissa, mutta jäi lopulta ilman sijoitusta vaikka esiintyi tällä kertaa varsin hyvin.
Gizmo kävi pienten aikuisten koirien kehässä varsin hyvällä menestyksellä: punainen nauha, punaisten voitto ja lopulta BIS-2. Näyttelyn kaunein koira oli nuoren tytön upeasti esittämä valkoinen ruotsinhirvikoira.

Nyt me ollaan tauolla näyttelykuvioista aina Jyväskylän kv-näyttelyyn asti, jonne mennään kolmen koiran kanssa ja saadaanpa sinne kokoon kasvattajaluokkakin.

Mukavaa loppusyksyä !

Loppukesän riennot

Olemme olleet heinäkuun puolivälistä lähtien joka viikonloppu jossain koiratapahtumassa. Jos ei omien koirien kanssa, niin sitten talkootyössä (Iisalmi KV-näyttely, Sa-Ta:n agilitykisat). Onhan se aika rankkaa olla menossa joka viikonloppu, mutta onneksi osa tapahtumista on ollut tässä ihan omilla nurkilla eikä ole tarvinnut sen kauemmas mennä.

Kaikki kesän näyttelyt menivät koiriemme osalta hyvin eikä mikään näyttely jäänyt kaivamaan hampaankoloon. Gizmon RYP-3 ja Jarran BIS-4 veteraani voitot ovat tietysti tältä kesältä ne mieleenpainuvimmat.
Myös kasvattiemme osalta etenkin elokuun näyttelyt olivat menestyksekkäitä:
Manu (Irezumi Moinho de Vento) Iisalmi KV: PU2 + vara-cacib
Rico (Irezumi Por do Sol) Kajaani ryhmis: ROP
Oliver (Irezumi Nascer do Sol) Mustiala päänäyttely: ROP, Riihimäki open show: ROP
Weppi (Irezumi Calor do Sol) Kouvola kr: ROP
Mainittakoon myös Netin Ansa-tytön (Marella Borboleta) ROP Joensuun näyttelyssä ja siellä rotua plk:ksi vaihtaneen Ansan Alpo-pojan ROP. Alpon isähän on Gizmon ja Jarran poika Vilpertti.

Myös Tiuhti (Bem Haja do Vale Negro) aloitti näyttelyuransa hienosti ollen Kajaanin pentunäyttelyssä ROP-pentu, Mustialassa päänäyttelyssä VSP-pentu ja Riihimäellä Open show:ssa BIS-pentu. Kun Tiuhtin loppumaton energia vielä saadaan hallintaan näyttelyissä, niin sitten voisimme olla neitokaiseen täysin tyytyväisiä. Mutta toisaalta mieluummin reipas kuin arka.
Nyt on kuitenkin Tiuhtin pentunäyttelyt takana ja seuraavan kerran neiti esiintyy jo junioriluokassa (Jyväskylä KV marraskuussa).

Nyt on sitten kesän viimeisetkin podengoriennot takanapäin. Elokuun viimeisenä viikonloppuna osallistuimme Riihimäen Lempivaaran leirintäalueella pidettyyn podengojen kesäpäivät ja open show –tapahtumaan.
Menimme Lempivaaraan jo perjantai-iltana ja majoituimme isoon mökkiin kera monen muun podengoharrastajan. Ilta meni mukavasti kivassa seurassa ja lauantai aamuna oli sitten vuorossa tuo podengojen ihka-ensimmäinen Open show, jossa tuomarina toimi sympaattinen rva Gabriela Veiga Portugalista.
Open show:iin oli ilmoittautunut ihan kiva määrä podengoja, pieniä karkeita 31 kpl, pieniä sileitä muutama enemmän ja keskareitakin jokunen.
Pienien karkeiden arvostelu alkoi puolilta päivin. Ehdimme sitä ennen moikata Lempivaarassa käväisseitä Anua, Lunaa ja Ottoa. Luna on siis Netin viimeisestä pentueesta ja asustelee Tampereella. Oli kiva nähdä, harmi vaan, kun näyttely pyöri samaan aikaan emmekä ehtineet jutustelemaan kovinkaan paljon.

Ekana Open show:ssa pienistä karkeista kehään meni urospentu Harry, joka sai kunniapalkinnon. Sitten oli vuorossa babyluokan Lempi-tyttönen, joka sai myös kp:n. Tiuhti ehti täyttämään 7 kk juuri ennen näyttelyä, joten oli siten jo varsinaisessa pentuluokassa. Tiuhtin mielestä näyttelypaikan (tenniskenttä) pohjassa oli joku vastustamaton haju ja tyttönen kulkikin koko ajan nenä maassa aivan kuten hyvän metsästyskoiran kuuluukin, joskin tähän näyttelytilanteeseen se ei ollut se toivottu liikkumistapa.
Pöydällä Tiuhti kuitenkin oli oma iloinen ja reipas itsensä ja hurmasi tuomarin täysin. Olipa tuomari sanonut siinä Petelle, että eihän haittaisi, jos hän laittaisi Tiuhtin kassiinsa ja veisi mukanaan…
Epämääräisestä liikkumistavastaan huolimatta Tiuhti valittiin ROP-pennuksi ja myöhemmin iltapäivällä myös koko näyttelyn BIS-pennuksi ;-)

Uroksien käyttöluokassa esiintyivät mm. Gizmo ja Manu. Tuomari sijoitti Gizmon ykköseksi ja Manun kakkoseksi. Koska kyseessä oli epävirallinen näyttely, niin näyttelynjärjestäjät olivat valinneet siellä käytettäväksi ns. pentuluokan sääntöjä eli KP:n (kunniapalkinto) saaneet koirat pääsivät PU/PN kilpailuun. Käyttöluokan uroksista ainoana kp:n sai Gizmo.
Valioluokassa oli yllättäen vain kaksi urosta, joista toinen oli Oliver. Oliver pisti jälleen parastaan ja voitti valioluokan kera kp:n.
Paras uros –kisaan pääsi 5 urosta, joista yksi jäi sijoittumatta. Kisan voitti Oliver ja Gizmo-iskä tuli neljänneksi.
Meillä ei ollut omia aikuisia narttuja mukana näyttelyssä, joten narttujen kisan seuraaminen meni meiltä vähän ohi varsinkin kun samaan aikaan paikalle saapui myös Netin tyttö Inka Petran kanssa ja aikamme meni siinä heidän kanssa ollessaan. Inkahan on se meidän brindle-kasvatti, mutta turkin kasvun myötä nuo brindle-raidat on kyllä sekoittuneet eivätkä ole enää ihan selviä raitoja.
Oli kiva nähdä Inkaa pitkästä aikaa. Parin viikon päästähän nämä Netin lapsoset täyttävät jo yhden vuoden. Niin se aika rientää…

Narttujen voittajaksi näyttelyssä tuli valionarttu Deco, joka oli siten Oliveria ’vastassa’ ROP-kisassa. ROP:ksi tuomari laittoi Oliverin, jonka voitonkulku sai näin jatkoa parin viikon takaiselle päänäyttelyn ROP:lle. Näissä molemmissa näyttelyissähän oli portugalilainen tuomari.

Open show:ssa oli muitakin luokkia, ja Tiuhti ja Gizmo osallistuivat Paras pää –kisaan, jossa oli mukana varsin paljon koiria. Voiton vei sileäkeskari Maria. Tiuhtille tuomari totesi paras pää -kisassa: ei sinua kyllä hymyilemättä voi katsoa ;-)
Paras sukupolvi –kisaan osallistuimme kokoonpanolla Gizmo, Oliver ja Oliverin poika Figo (Hirsituvan Hassunhauska). Gizmon tyyppi on erittäin hyvin tunnistettavissa jälkikasvussa ja tuomarikin kyllä sen huomasi. Niinpä tämä kokoonpano valittiin sukupolviluokan BIS:ksi.
Paras kasvattajaluokka –kisassa emme esittäneet omaa kasvattajaluokkaa vaan do Vale Negro –kennelin pieni kk kasvattajaluokan, joka koostui tyttösistä Kira, Hipsu, Tiuhti ja Netti. Netti ei siis osallistunut näyttelyyn muutoin kuin kasvattajaluokkaan.
Kasvattajaluokan voitti oikeutetusti samaisen kennelin pieni lk ryhmä, joka oli erittäin tasainen. Pieni kk ryhmämme oli sijalla 3/5.
Open show kuvia


Näyttelyn jälkeen tuomari Gabriela Veiga vastaili hänelle etukäteen lähetettyihin + paikan päällä esitettyihin kysymyksiin. Itseä noista kysymyksistä/vastauksista kiinnosti eniten turkin väriä koskevat juurikin siksi, kun itsellä on yksi brindle –kasvatti. Gabriela selitti, että nämä ei-toivotut podengojen turkin värit (brindle, black-tan, suklaanruskea jne) juontavat juurensa pikkupodengojen historiasta, ajalta jolloin pikkupodengoja alettiin jalostaa. Nehän jalostettiin keskikokoisista podengoista. Jotta koko saatiin pienemmäksi piti käyttää muita rotuja ja niitä on olleet etenkin jotkut terrierirodut. Nämä ei-toivotut värit tulevat ko. roduilta, mutta värin lisäksi mukana voi tulla myös muita ei-podengomaisia piirteitä (esim. pyöreä kallo, ulkonevat silmät jne) ja päästäksemme niistä eroon on nämä ei-toivotun väriset podengot ehdottomasti karsittava pois jalostuksesta.
Itsestäni tämä kuulostaa varsin järkeenkäyvältä ja olen kuullut tämän saman selityksen myös toiselta portugalilaiselta kasvattajalta.

Lauantai-ilta jatkui näyttelyn jälkeen kesäpäivien merkeissä. Porukkaa oli paikalla varsin runsaasti ja vielä illan pimetessäkin oli seurustelu täydessä käynnissä.
Mukavaa oli, kiitokset kesäpäivien järjestelytiimille, jossa suurimman työn tekivät Mellu ja Kati.

Kesä alkaa siis olla ohi ja syksy on ovella. Ilmat viilenevät ja illat pimenevät. Koirien kanssa touhuilu alkaa keskittyä tavanomaisiin kuvioihin.
Viikon päästä käväisemme vielä Kuopion Kalakukkomaastot –kisoissa, jonne ilmoitimme Ricon ja Kasperin. Ricon osalta kisa saattaa olla ’ohihuutojuttu’, mutta toisaalta saattaahan nappula meidät yllättääkin aivan kuten teki keväällä Kajaanin kisassa. Kasperin suhteen odotukset on sen sijaan kovat, kun plakkarissa olisi KVA-m. Kasperin maastokisathan on menneet historiallisen hyvin: 4 kisaa, 4 voittoa ja 4 sertiä. Jos Kasper valioituu suoraan viidellä kisalla, niin se taitaa olla sellainen saavutus, johon ei ole yksikään podengo aikaisemmin yltänyt.

Ricon kanssa olen käynyt agilityssä keväästä lähtien ja hyvin on siellä sujunut. Rico on kyllä yllättänyt minut positiivisella tavalla aivan totaalisesti ja ainakin vielä vaikuttaa siltä, että tämä voi olla se Ricon ja minun laji. Myös Ricon Weppi-sisko kuuluu olevan varsin haka agilityssä ja on osallistunut muutamiin epävirallisiin kisoihinkin hyvällä menestyksellä.

Syksy tuo jossain vaiheessa tulleessaan myös Mennin juoksuajan, jolloin lähdemme käymään sulhasissa Espoon suunnalla Sentin luona. Mikäli vierailu tuottaa tulosta, voi meillä viipeltää podengon pentusia ensi vuoden alussa ;-)

Podengotäyteinen viikonloppu

Ennen näkemätön ja –kokematon podengoviikonloppu on nyt takana.
Päänäyttelyssä oli huimat 85 portugalinpodengoa, joista 39 pieniä karkeita. Muutama koira oli poissa, mutta pienistä karkeista puuttui vain yksi.
Podengot arvosteli portugalilainen Rui Oliveira. Pienet karkeat arvosteltiin podengoroduista päivän viimeisenä, joten jännitystä riitti iltapäivään asti.

Pieniä karkeita podengopentuja oli mukana 2 urosta ja 4 narttua. Molemmat urokset saivat kp:n, urosten voitto brittituonti Harrylle. Narttupennuista kaksi oli ns. pikkupentuluokassa (5-7 kk) ja loput kaksi varsinaisessa pentuluokassa (7-9 kk). Pikkupentuluokassa esiintyi meidän Tiuhti-neiti Peten esittämänä. Vauhtia piisasi tiuhtimaiseen tapaan, mutta se pennulle suotakoon.
Tuomari tykkäsi Tiuhtista toista pentua enemmän ja sijoitti Tiuhtin ykköseksi ja antoi sille kp:n. Toinen pentu ei saanut kunniapalkintoa.
Vanhemmat pennut tuomari laittoi mieleiseensä paremmuusjärjestykseen, mutta ei antanut kummallekaan kunniapalkintoa. Tämä tarkoitti Tiuhtille narttupentujen ykkössijaa ja pääsyn ROP-pentu kisaan Harrya vastaan. Voitto siinä meni Harrylle, joka siis ROP-pentu.

Junnu-uroksia oli mukana 4 kpl, joista jokaiselle tuomari antoi ’erittäin hyvä’ laatuarvostelutuloksen. Junnuissa oli mukana myös Menni tuleva sulhanen, Sentti, jonka tuomari sijoitti junnuluokan kakkoseksi.
Nuorten luokan uroksien kohdalla jatkui eh-linja, sillä molemmille sen luokan uroksille myös eh:t
Avoimessa luokassa olleet kaksi urosta saivat sitten jo erinomaisen ja sen myötä ’lipun’ paras uros –kisaan.
Gizmo oli jälleen ainokaisena käyttöluokkaa edustamassa ja sai erinomaisen ja sitä myöten pääsylipun PU-kisaan.
Valioluokassa uroksia oli peräti 5 kpl, joista kolmelle tuomari antoi eri:n ja kahdelle eh:n. Erin sai myös kasvattimme Oliver (Irezumi Nascer do Sol), jonka tuomari sijoitti myös valiourosten kilpailuluokan ykköseksi.

Tämän jälkeen olikin vuorossa paras uros –kilpailu, johon pääsi 6 koiraa. Niistä tuomari pudotti vielä kaksi pois, kun vain neljä sijoitetaan. Noiden neljän parhaan joukkoon kuuluivat sekä Oliver että Gizmo. Kaikki PU-kisan koirat olivat valioita, joten serti ja vara-serti menivät pu-kisan ulkopuolelle avoimen luokan uroksille.
Tuomari kävellytti uroksia vielä lisää ja valitsi sen jälkeen PU-kisan järjestyksen:
1. Oliver
2. Gizmo
3. Sandeisan Erudito
4. Charope do Vale Negro

Nartuissa meiltä oli kehässä vain Jarra, joka sai veteraaniluokassa tuloksen eh-2. Tuomari ei pitänyt vaaleapigmenttisen kirsun omaavista koirista vaan antoi kaikille sellaisille eh:n.
Paras narttu –kisan järjestys:
1. Sandeisan Gengibre (nuorten luokan 1.)
2. Belmex Obra-prima (nuorten luokan 2.)
3. Ximena do Vale Negro (junnuluokan 1.)
4. Chucha do Vale Negro (junnuluokan 2.)

Rotunsa paras –kisassa olivat siten vastakkain Oliver ja ’Liinu’, joista voittajaksi tuomari laittoi Oliverin !!!
Olemme erittäin mielissämme kasvattimme voitosta vaikkei se meille kyllä kovin suurena yllätyksenä tullut, kun Oliver on aikaisemminkin ’loistanut’ näissä podengojen päänäyttelyissä.
Oliverilla nyt ikää vasta reilut 3 vuotta, joten päänäyttelyitäkin vasta 3 kpl. Ekassa päänäyttelyssään vuonna 2007 Oliver oli PU2, toisessa vuonna 2008 PU1 + vsp ja nyt sitten tuli täysipotti eli PU1 + ROP.

Sunnuntaina oli sitten samaisessa paikassa vuorossa virallinen maastojuoksukilpailu, jossa jaettiin myös epäviralliset podengojen maastomestaruus -09 tittelit.
Kisaan osallistui pikkupodengoja ennätysmäärä: 7 narttua ja 8 urosta, joille siis omat sarjansa (+ omat sertit).
Ensin nartut juoksivat alkueränsä, sen jälkeen oli vuorossa urosten alkuerät.
Me kilpailutimme maastokisassa osaomistusurostamme Kasperia, jolle lähtöarvonnassa tuli eka urosten alkuerä ja pariksi 'Ville' (Charope do Vale Negro).
Kisarata oli pikkupodengoille hieman vaikea, koska pellolla oli paikoin lähes ihmisen polven mittainen heinä. Oli sinne kyllä ajettu 'moottoritie' eli reilun metrin levyinen juoksu-ura.
Kasper juoksi alkueränsä upeasti parinsa keskeyttäessä jo alkumatkasta. Uroksilla ei kisaaminen yleensä ottaen onnistunut ja vain kaksi sai finaaliin oikeuttavan tuloksen.
Kasperin pariksi tuli ensimmäistä kertaa kisannut Kaapo, joka pysyi Kasperin mukana reiluun puoleen väliin finaalirataa, mutta oli siinä vaiheessa jäänyt jo niin paljon Kasperista jälkeen ettei voinut enää tietää, missä viehe ja Kasper menee.
Kasper juoksi upeasti finaaliradankin ja voitti urosten kisan pisteillä 523 ja sai sertin sekä maastomestari-09 tittelin.

Maastokisan palkintojenjako päättyi sunnuntai-iltana vähän kuuden jälkeen. Sitten oli vuorossa koirien syöttäminen ja auton pakkaaminen, jonka jälkeen alkoi reilun 400 km:n kotimatka.
Ajaminen pitkän kisapäivän jälkeen on aika rankkaa, mutta jaksoimme kuitenkin Varkauteen asti, jossa otimme tunnin tirsat ja jatkoimme sitten Pajujärvelle Peten vanhempien luokse. Sinne jätimme Tiuhtin ja otimme mukaan 3 omaa koirulia ja jatkoimme vielä 50 km kotiin, jossa olimme vähän jälkeen klo 3 yöllä.
Kello taisi olla jo aamuneljä, kun päät painuivat petiin.
On tää koiraharrastaminen rankkaa, mutta NIIIN antoisaa ;-)

Parin viikon päästä taas podengoillaan kesäpäivien ja open show:n merkeissä.