8.6.2010

Agility kisakokemus

Osallistuin menneenä sunnuntaina Ricon kanssa meidän molempien ihka-ensimmäiseen viralliseen agilitykisaan. Ja plörinäksihän se meni, mutta ollaanpahan taas yhtä kokemusta rikkaampia ;-)

Olimme ilmoittautuneet molempiin 1-luokan kilpailuihin eli agiradalle ja hyppyradalle. Ekana oli vuorossa agirata, joka siis voi sisältää kaikki agilityesteet. Hyppyrata poikkeaa agiradasta siinä, että siellä ei ole ns. kontaktiesteitä (keinu, puomi, A-este).
Molemmilla radoilla oli 19 estettä ja mini-luokkien estekorkeus oli 35 cm. Tuomarina toimi Jari Tienhaara Oulusta. Hän oli laatinut varsin kivoja ratoja ja uskonpa, että mekin oltais voitu selvitä niistä suht' kunnialla, jos vain oltais päästy alkua pidemmälle.

Ricolla oli etenkin agiradalla, jonka startti alkoi meillä aamulla n. klo 9.30, vähän liiaksi energiaa ja niinpä se päätti purkaa siitä reippailemalla heti eka esteen jälkeen ylimääräisen lenkin verran käyden radan ulkopuolella, mistä tietysti seurasi saman tien hylkääminen. Oltais me saatu yrittää suorittaa rataa vielä sen jälkeenkin, mutta kun melkein sama meininki oli taas seuraavan esteen jälkeen, katsoin parhaaksi ottaa koirulin kainaloon ja painua takavasemmalle :-(

Hyppyrata alkoi likimain samaan malliin, mutta siinä Rico pysyi sentään rata-alueella joskin suoritti esteitä itse haluamassaan järjestyksessä, mikä tarkoitti putkeen-ulos-putkeen-ulos. Sen jälkeen sain jätkän vähän hallintaani ja pystyimme suorittamaan muutaman esteen, mm. pujottelun, joka on tuottanut meille päänvaivaa treeneissä ja sitä olemmekin treenanneet viime aikoina tehostetusti.
Jos nyt kisassa melkeinpä kaikki muu meni pieleen, niin pujottelun Rico osasi tehdä jo toisella yrittämällä ja siitä olen erittäin tyytyväinen ;-)

Hylsyt oli siis ekan kisamme ratojen tulokset, mutta se tuloshan on erittäin tavallinen agilitykisoissa. Siellä kun hylkääminen tulee varsin helposti. Yleisin hylkäämisen syy lienee se, että esteet suoritetaan väärässä järjestyksessä tai väärältä puolelta.
Meidänkin luokan agiradan 10 koirasta peräti 5 sai hylsyn.
Virhepisteitä saa mm. jos pudottaa esteen, tassu ei kosketa kontaktipintaan, tekee pujottelun väärin (jää keppejä väliin, aloittaa väärältä puolelta jne) tai ylittää radan ihanne-ajan.

Agility näyttää katsojasta varsin helpolta, mutta on todellisuudessa erittäin vaativa ja haastava laji sekä koiralle että ohjaajalle.
Työskentelin ratahenkilöstössä (nostaa pudonneet esteet, rakentaa radan seur. kisaan jne) loppupäivän ja näin sekä 2- että 3-luokan koirien kisaamista. Niiden katsominen oli erittäin antoisaa ja luulenpa että sain sieltä vinkkejä omaankin ohjaamiseen.

Kuvia ei kisasta Ricon osalta ole muuta kuin videon muodossa ja se ei todellakaan ole kaunista katsottavaa, joten jääköön julkaisematta.

Jatkamme Ricon kanssa treenaamista ja tulemme kyllä kisaamaankin joskus joko virallisesti tai epävirallisesti, sillä nimenomaan sitä kisakokemusta me tarvitsemme. Treeneissä Rico ei nimittäin karkaile radalta vaan keskittyy työskentelemään. Kisoissa on monta treeneistä poikkeavaa asiaa (mm. ympärillä liikkuvat ihmiset ja koirat), joista meiltä puuttui kokemus kokonaan.

Näyttelyjen saralta sellainen tieto, että reilu viikko sitten kävimme Joensuussa KV-näyttelyssä Gizmon ja Sauran kanssa. Saura oli tietystikin mukana vain turistin roolissa. Gizmo oli liettualaisen tuomarin arvostelemana ROP ja ryhmäkilpailun arvostellut Saija Juutilainen sijoitti Gizmon RYP-3:ksi.
Gizmo saavutti siis viikon sisällä kaksi RYP-3 sijoitusta ;-) Nyt sen onkin hyvä jäädä parin kuukauden tauolle lataamaan akkuja syksyn isoja näyttelyitä varten.

Parin viikon päästä suuntaamme podengojen kesäpäivien kautta Helsinkiin Sauran ensimmäiseen pentunäyttelyyn, jonne tulee myös Saura Wicca-sisko sekä juuri Suomeen saapunut Mimorin Zarina-tyttönen. Saas nähdä, kuka näistä tyttösistä onnistuu siellä viemään 'pisimmän korren' ;-)