22.10.2015

Syksyisiä kuulumisia

Tässä syksyn tulon myötä on meno hidastunut ja harrasteet hiljentyneet.
Duke (Irezumi Viking Gunnolf) kävi syksyllä parissa näyttelyssä vaihtelevalla menestyksellä, mutta Hämeenlinna (Tuulos) ryhmänäyttelyssä pikku-Duke veti huimasti pisimmän korren 8 podengon joukosta ollen ROP kera sertin. Hieno saavutus !
Duke on käynyt kesällä ja syksyllä kovasti patikoimassa omistajiensa kanssa ja metsä onkin Dukelle erittäin mieleinen paikka eikä vähinten niiden ihanien pupujen tuoksujen takia.


Duken velipoika Frodo (Irezumi Viking Gunnbjorn) on käynyt agilityn alkeiskurssin podengomaisen vauhdikkaasti. Saas nähdä oliko se jo liikaa omistajalle, kun pojalla ei tainnut riittää malttia mennä rauhallisesti esteitä.
Myös Frodo on kova poika ulkoilemaan ja päivittäiset kävely- ja metsälenkit naapurien koirakavereiden leikkien kera on Frodolle mieleen.


Erna-sisko (Irezumi Valkyrie Gunnhild) puolestaan riehuu ja touhuaa Misnan kanssa, mutta frisbeen perässä juokseminen on kivaa myös.

Misna (Renata da Terra dos Moinhos) on kasvanut jo lopulliseen kokoonsa ja ihan sopivan kokoinen tyttönen siitä tulikin. Kovin on vaan hoikka tyypiltään ja tarvitsee vielä massaa lisää kroppaan.

Pentue suunnitelmat ovat varmistuneet ja uusia sulhoja on tytöille löytynyt.
Rhonda (Irezumi Beleza do Norte) on tarkoitus astuttaa vuoden vaihteessa. Sulho-ehdokkaita on kaksi ja juoksun ajankohta ratkaisee kumpaako niistä käytetään.

Misnalle on suunnitteilla pennut vuoden 2016 aikana. Sulho on Irezumi kasvatti.

Myös Saura olisi tarkoitus astuttaa vielä kolmannen kerran kun on se on ollut niin upea emo ja jättänyt hienoja jälkeläisiä. Sauran tuleva sulho on edellisen tapaan ulkomainen. Sauran astutus tapahtuu vasta vuonna 2017.

Ja toki Erna-tyttönenkin jossain vaiheessa pennutetaan. Sen sulho on ehkäpä juuri Suomeen saapunut Ruotsin tuonti, sen aika näyttää...

Toki näihin voi tulla vielä muutoksia kun ovat vasta suunnitelmia, mutta niitähän pitää kasvattajalla aina olla pitkälle eteenpäin.

Viime vuonna jätimme Helsingin Voittaja -näyttelyt poikkeuksellisesti väliin, mutta tänä vuonna suuntaamme taas sinne ja tulossa on ihan kiva määrä Irezumi podengoja, joten sielläpä tapaamme :-)

Ps. Sauran Wicca-sisko (Irezumi Vinho Branco) on saanut tällaisen söpön Diiba-pojan 9 viikkoa sitten.





20.7.2015

Huima päivä Ylivieskan KV-näyttelyssä 19.7.15

Heinäkuinen viikonloppu alkoi upeilla näyttelytuloksilla jo lauantaina, kun Aslan ja Bono olivat Kemin KV-näyttelyssä Perttu Ståhlbergin arvostelevina.
Tiukka tuomari oli tykännyt pojista ja molemmat saivat erinomaisen ja SA:n. Yllätys oli kuitenkin se, että Aslan vei isoveli Bonon päänahan jo näin pian, vain 9,5 kk:n ikäisenä. Aslan siis ROP + serti, Bono PU2 + cacib.

Sieltä Järvisen porukka matkasi Ylivieskan KV-näyttelyyn, jonne myös me suuntasimme jo lauantai iltana. Lähemmäksi Ylivieskaa saapuessamme alkoi satamaan ja sadetta piisasikin sitten pitkälle yöhön ja vielä aamullakin vähän kuurotteli. Meillä oli arvostelu vasta puolilta päivin ja kun olimme yöpyneet näyttelypaikan (ravirata) parkkiksella, ei meillä ollut aamulla kiirettä vaan pystyimme rauhassa heräilemään ja siirtymään kehälle.

Näyttelyyn oli ilmoitettu pojat Aslan ja Bono sekä näiden Saura-emä ja Aslanin Erna-sisko. Tuomarina oli venäläinen rouva Elena Kuleshova, joka oli niin nopea arvosteluissaan, että piti useampaan otteeseen taukoa, kun oli etuajassa.
Näyttelypaikka oli tosi kiva, ruoho lyhyttä ja sateen jäljiltä aika hyvin kuivanut.
Podengojen arvostelu alkoi ajallaan heti klo 12 jälkeen ja Aslan meni Saaran esittämänä ensimmäisenä kehään.


Aslan esiintyi hienosti ja reippaasti ja hurmasi tuomarin niin, että tuloksena laatuarvostelusta erinomainen, sa ja serti.
Sitten oli isoveli Bonon vuoro, jonka Saara myös esitti. Bono meni kehässä kokemuksen tuomalla rutiinilla vaikkei nurmialustasta hirveästi tykkääkään. Tuomari antoi Bonollekin erinomaisen ja sa:n. Sitten oli Sauran pojat vastakkain paras uros -kehässä, jossa tällä kertaa voiton vei Bono saaden samalla cacibin.

Erna tyttösellä oli taas vauhtia vaikka muille jakaa, nurmikko kun tuntuu hullaannuttavan sen täysin. On tottunut kotona siihen, että nurmikolla juostaan ja riehutaan. Meidän harras toive olisikin, että kehä olisi hiekalla eikä nurmikolla. Onneksi niin tulee olemaan seuraavassa näyttelyssämme, joka on entisessa kotikaupungissani Iisalmessa elokuun alussa.
Erna oli kuitenkin reipas ja antoi tällä kertaa tuomarin tutkia itsensä vikuroimatta. Tuomari antoi Ernalle laatuarvostelun erinomainen + sa sekä sertin.
Sitten oli Saura-äipän vuoro. Saura meni Bonon tapaan varsin rutiinilla kehässä, mutta ainahan sillä sitä vauhtia siellä vähän liikaa meinaa olla. Saurallekin tulos erinomainen + sa.
Saara auttoi minua paras narttu kehässä esittämällä Sauran, kun minä vein siellä ylireippaan Ernan. Kokemus oli valttia ja tuomari valitsi Sauran parhaaksi nartuksi.
Kiitokset Saaralle esittämisavusta.

Rotunsa paras kehässä olivat täten vastakkain Bono ja Saura-äippä. Tämä tuomari tykästyi Bonoon siinä määrin, että laittoi sen voittamaan emänsä ja tuli siten ROP:ksi. Todella hienoa !


Olin ilmoittanut myös kasvattajaluokkani, kun neljä kasvattia oli mukana. Olimme vähän ehtineet ennen kehää kokeilla, onnistuisiko yhden esittää kaksi koiraa ja kun se näytti onnistuvan, päädyimme siihen, että minä esitän tytöt ja Saara pojat kasvattajaluokassa.
Ihan hyvin se sujui ja tuomari tykästyi nelikkoomme siinä määrin, että palkitsi sen kunniapalkinnolla.

Siinä vaiheessa mietimme, että taidamme jättää ryhmäkisat käymättä, kun taivaskin alkoi taas näyttää merkkejä mahdollisesta sateesta. Mutta kun siinä rauhassa istuimme ja kahvittelimme, mieli muuttui ja jäimme odottamaan ryhmäkehiä. Eikä se sadekaan tullut pilaamaan mukavaa iltapäiväämme vaan pilvet kiersivät näyttelypaikan ohi.

Ryhmäkehät alkoivat lähes ajallaan ja kasvattajaryhmät olivat jo toisena heti veteraanien jälkeen. Järjestäytymiskehässä oli vielä hieman kaaosta havaittavissa, kun taaksemme tuli chihuahua ryhmä ja Sauralla on hieman taipumusta kyttäillä niin pieniä koiria. Piti olla siis tarkkana ettei se innostunut niistä liikaa.
Kasvattajaryhmien tuomarina oli Petr Rehanek, tsekkiläinen vanha herra. Hän ei järjestäytymiskehässä käynyt kasvattajaryhmiä millään tavoin läpi, katseli niitä vain kauempaa. Isoon kehään mentyämme ehdimme seisottaa koiria vähän aikaa ja sitten tuomari alkoi jo valitsemaan jatkoon pääseviä. Hän aloitti sen pienistä koirista ja valitsi ekana pomeranian ryhmän. Sitten hän tuli meidän kohdalle ja sanoi 'podengos'. Siinä vaiheessa oli meidän ilo jo ylimmillään, kun jatkoon päästiin. Tuomari jatkoi valintaansa ja kun hän päätti sen, oli vain sijoitettavat neljä ryhmää jäljellä ja siitäkös alkoi jännitys nousta vaan lisää.
Jatkossa olivat punaiset irlanninsetterit, snautserit, podengot ja pommit. Tuomari liikutti jokaista ryhmää vielä yleisön edessä. Sitten hän otti ruusukkeet kehäsihteeriltä ja osoitti meitä 4.sijan ruusukkeella. Menimme tuomarin luokse ja hän onnitteli kädestä pitäen ja ojensi ruusukkeen, jonka jälkeen siirryimme palkintosijaa osoittavalle paikallemme valokuvattavaksi. Onneksi omat hovikuvaajamme olivat saaneet myös jalat allensa ja siirtyneet kuvauspaikalle siinä vaiheessa, kun sijoittumisemme varmistui. Tässä kuva-antia BIS-kehästä.



Ja voi sitä riemua mikä meillä oli tämän jälkeen. Pitihän minun siinä onnenhuumassa pari kyyneltäkin tirauttaa, kun oli niin uskomaton olo.

Suuret kiitokset Järvilöille, kun toitte pojat näyttelyyn ja saimme kasvattajaluokan kokoon.
Kiitokset Saaralle hienosta poikien esittämisestä. Pojat esiintyivät paljon paremmin kuin meidän villikkotytöt. Mutta podengot ovat podengoja ja iloisia ja reippaita niiden pitää ollakin.

Tästä on hyvä jatkaa vielä pariin kesänäyttelyyn ja sitten jäämmekin näyttelykuvioista tauolle.

24.6.2015

Tromssan näyttelyssä 21.6.2015

Tromssan näyttelyyn pohjois-Norjaan matkasimme tällä kertaa kasvattieni Bonon ja Aslanin taustajoukkojen kera. Näyttelyyn oli ilmoitettu Bono, Rhonda ja Erna. Muita pieniä kark.karvaisia podengoja ei ollut mukana näyttelyssä. Pieniä sileitä oli 2 kpl Norjasta ja yksi keskikokoinen kark.karvainen Suomesta.
Tuomarina oli Rui Oliveira rodun kotimaasta Portugalista. Hän on arvostellut podengoja Suomessakin aina silloin tällöin ja laittanut mm. Oliverin (Irezumi Nascer do Sol) päänäyttelyn ROP:ksi ja Sauran (Irezumi Vinho Verde) parhaaksi nartuksi Helsingin voittaja -näyttelyssä aikoinaan. Nyt oli seuraavan sukupolven eli Oliverin ja Sauran jälkeläisten Bonon ja Rhondan vuoro esittäytyä ko. tuomarille.

Koiristamme ensimmäisenä heti aamupäivällä kehässä esiintyi Erna, joka osallistui pentunäyttelyyn, joka järjestettiin KV-näyttelyn ohessa. Tuomari tykkäsi Ernasta kovasti, vain kalloa moitti vielä hieman kapeaksi. Ernasta tuli ROP-pentu.
Erna tuomarin kera poseeraamassa
Sitten oli Bonon vuoro. Bono sai laatuarvostelun erinomainen ja SA:n sekä sertin ja cacibin, mikä merkitsi Bonon tittelirivin kasvamista ihan kivasti kolmella valionarvolla: Norjan, Pohjoismaiden ja Kansainvälinen muotovalio !!! Bono on 7. Irezumi podengo, joka saavutti Kansainvälisen muotovalion arvon.

VSP Bono ja ROP Rhonda

Rhondalla oli vauhti päällä odotettuaan Ernan ja Bono esiintymisen ajan. Malttoi kuitenkin seista nätisti pöydällä tuomarin tutkittavana, mutta ravatessa meinasi homma karata käsistä. Onneksi se ei haitannut tätä tuomaria ja hän palkitsi Rhondan erinomaisella, SA:lla, sertillä ja cacibilla. Rhondalla ei ole vielä Bonon tapaan valiotulosta Ruotsista ja niinpä se saavutti nyt vain Norjan muotovalion arvon.
Rotunsa parhaaksi tuomari valitsi Rhondan ja niinpä Bonon porukka pääsi lähtemään pitkälle kotimatkalleen ajoissa. Me sen sijaan jäätiin odottamaan ryhmäkehiä. Erna kun osallistui pentunäyttelyn ryhmäkehään.


Ryhmäkisat alkoivat useamman tunnin odottelun jälkeen iltapäivällä reilun tunnin myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Ryhmä viiden pentukehän arvosteli naistuomari Ruotsista. Erna esiintyi kylmyydestä huolimatta upeasti ja tuomari sijoitti sen kolmanneksi. Kun tulin pois palkintopallilta, oli rotutuomarimme Rui Oliveira vastassa ja sanoi minulle 'Not bad'. Se kyllä lämmitti mieltä.


Sitten odottelimme vielä lisää, että kaikki pentunäyttelyn ryhmäkehät 10 kpl saatiin vietyä läpi ja KV-näyttelyn ryhmäkehät pääsivät alkamaan. Yllättävän nopsaan kehät kuitenkin menivät, kun ne oli saatu vauhtiin. 5-ryhmän arvosteli sama tuomari kuin pentunäyttelyn 5-ryhmänkin. Rhondalle ei tullut sijoitusta ja vihdoin mekin päästiin lähtemään kotimatkalle.

Tässä vielä pari kuvaa leirintäalueelta Tromssasta. Maisemat olivat upeat.
Misna & Rhonda
Saura & Erna

27.3.2015

Pennut näyttelyssä

Pitkä kirjoitustauko blogissa on nyt ohi samoin vielä pidempi näyttelytauko. Edellinen näyttely kun oli Maailman Voittaja näyttely elokuussa.

Tällä välin pennut ovat kasvaneet ja kehittyneet ja saavuttaneet pentunäyttelyn ikärajan. Niinpä pojista Aslan ja Duke sekä Erna-tyttönen osallistuivat viime sunnuntaina ihka ensimmäiseen näyttelyynsä, pentunäyttelyyn Jyväskylässä 6 kk:n ikäisinä.

Saavuimme kaikki paikalle hyvissä ajoin, mikä on tarpeen, kun ekaa kertaa koirat näyttelyssä ovat.
Aslania jännitti varsin paljon, Ernaa vähän vähemmän ja Dukea vielä vähemmän.

Aslan ja Saara
Tuijan oli määrä esittää Duke, kun omistaja Nina ei
ollut koskaan koiraa näyttelyssä esittänyt.
Mutta koskapa Nina istui kehän reunalla, oli Duke menossa
sinne päin koko ajan ja niinpä vaihdoimme lennossa esittäjäksi Ninan.






Tuomarin mielestä pennuista paras tällä hetkellä oli Duke

Erna

Erna vauhdissa
Erna ainoana tyttösenä sijoittui tietysti ykköseksi ja kun tuomari palkitsi sen Duken tapaan kunniapalkinnolla, kilpailivat Duke ja Erna keskenään rotunsa paras pentu -voitosta. Se meni siis Dukelle, joka esiintyi myöhemmin ryhmäkehässä Tuijan kanssa (ei sijoitusta).



(Kuvat saa isommaksi klikkaamalla kuvaa)

Näyttelyssä järjestettiin myös parikilpailu, johon pystyi ilmoittamaan saman rodun uroksen ja nartun kilpailemaan parina. Parikilpailu käytiin omana kilpailuna ennen ryhmäkilpailua. Parikilpailussa oli mukana 10 paria varsin montaa eri rotua.
Podengolapsoset eivät yhdessä esiintyessään jännittäneet enää niin kovasti. Jännityksen tilalle olikin tullut peri podengomainen koheltaminen ja vauhti oli sen mukaista. Mutta meillä oli kivaa ja yleisö sai nähdä, millaisia podengopennut oikeasti ovat. Joskin tuomarin mieleen se ei ollut eikä se sijoittanut meitä neljän parhaan parin joukkoon.

Mutta tästä se näyttelyura käynnistyi. Erna ja Aslan tulevat varmaan käymään jonkin verran näyttelyissä, mutta eipä se tuntunut olevan poissuljettu Dukeltakaan jatkossa omistaja-Ninan mielestä.

Nyt on 3 viikon tauko ja sitten lähdemme Vaasan näyttelyyn eri kokoonpanolla. Siellä kun Misna esiintyy ensimmäisen kerran näyttelyssä. Misnalla on pahasti 'mörköikä' meneillään, joten varsin haasteellinen esitettävä neiti tulee olemaan. Myös Rhonda on ilmoitettu näyttelyyn. Mukana näyttelyssä on myös Rhondan Bono-veli sekä saman perheen Mikke-podengo. Siinäpä ne sen näyttelyn pieni kk podengot sitten ovatkin.

Oikein mukavaa kevättä ja tulevaa Pääsiäisen aikaa !