Menomatka sujui hyvin. Ajoimme koko yön ja perillä näyttelypaikalla olimme klo 8 aikoihin. Lauantaina kehässä ollut porukka jäi näyttelyyn ja me muut suuntasimme hotellille. Parin tunnin odottelun jälkeen saimme jo huoneet käyttöömme. Odotusajan vietimme kävellen koirien kanssa kauniissa auringonpaisteessa. Harstadissa oli satanut lunta edellisenä yönä ja kaikkialla oli valkoista ;-)
Hotellimme oli aivan Harstadin satamassa ja huoneestamme oli suora näkymä sinne, joten hienot maisemat olivat aivan silmiemme alla.
Lauantai meni toipuessa bussissa vietetystä yöstä ja hyvin nukutun hotelliyön jälkeen olimme sunnuntai-aamuna hereillä jo kuuden aikaan, bussi lähti näyttelypaikalle klo 8.00. Sitten olikin vuorossa odottelua. Basenjit arvosteltiin puolen päivän maissa ja hienostihan siellä meni: Tuuli VSP kera sertin ja cacibin eli tittelirivi kasvoi täten seuraavasti: N & POHJ MVA. Maisan tulos PN3. Onnea !
Podengot arvosteltiin samaisessa kehässä viimeisenä rotuna ja jouduimme siten jännittämään vielä pari tuntia. Rico meni ekana kehään. Tuomari Göran Bodegård tykkäsi Ricosta kovasti ja niinpä tulin pois kehästä tuoreen Norjan muotovalion kanssa. Menniin tuomari ei ihastunut vaan etujalkojen asennon ja etuliikkeiden johdosta tulos 1/1. Sen jälkeen kävin vielä Ricon kanssa pokkaamassa ROP:n.
Sitten vaan odottelimme ryhmäkehien alkamista ja sen jälkeen alkavaa kotimatkaa.
Jo aamulla näyttelypaikalle mennessämme tuuli kovasti, suorastaan myrskyisästi ja päivän aikana saimme näyttelypaikalla kuulla varsin epämiellyttäviä uutisia: Harstadiin lähellä oleva pitkä silta on suljettu kovan tuulen takia. Tuulta 35 m/s ja sillan yli saa mennä vain, jos tuuli on alle 12 m/s. Eikä tässä vielä kaikki. Saimme kuulla myös, että Norjan ja Ruotsin välisellä rajalla on puomi alhaalla ainakin kahdessa kohti, kun tie on lumisateen ja tuulen takia niin huonossa kunnossa.
Saimme pitkin iltapäivää viestejä jo kotimatkalle lähteneiltä eikä ne viestit olleet lainkaan miellyttäviä. Kuopiolaiset tuttavamme olivat odottaneet ekalla puomilla 3,5 tuntia jne. Jännityksellä odotimme, miten meidän kotimatkan käy...
Mutta ennen sitä oli ryhmäkehät ja tokihan minä Ricon kanssa siellä kävin pyörähtämässä vaikkei meidän läsnäolo arvostellutta tuomaria (Gunnel Holm) juurikaan kiinnostanut. Mutta näinhän se usein podengojen kanssa on, joten ei tämä mitenkään uutta ollut.
Sitten vaan roudaamaan häkit ja koirat bussille, jossa pidimme palaveria kotimatkasta. Päädyimme lähtemään matkaan heti, koska silta oli auki. Pyrkimyksenämme oli päästä ainakin sen yli ja pysähtyä syömään vasta sen jälkeen. Ja näin teimmekin. Nopean lounaan jälkeen taas tien päälle ja kohti Norja-Ruotsi rajaa. Aivan sinne asti emme kuitenkaan päässeet vaan liikenne oli suljettu puomilla jo sitä ennen. Jonoa oli parinkymmenen auton verran. Odottelimme siinä 1 tunnin ja 40 minuutin verran ja sitten pääsimme jatkamaan matkaa. Tiehen oli aurattu vain yksi kaista ja siksi autojonot vuorottelivat kummastakin suunnasta ja tästä johtui tuo odotus puomilla.
Riemuitsimme myös edellämme ajavien viesteistä, kun sieltä kuului, että rajapuomi on avattu ja siitä pääsee läpi. Riemumme oli vaan liian aikainen, sillä emme päässeet edes rajalle asti, kun oli taas edessä puomi ja odotus. Tuo odotus oli sitten 2 tuntia ja taas sama juttu eli vain yksi kaista auki. Lunta oli kyllä paikoin varsin runsaasti ja hyvä kun bussi mahtui kulkemaan auratussa kohdassa. Mutta tuon jälkeen helpotti, raja oli auki ja matkamme jatkui taas yötä myöten kohti Torniota, jossa olimme aamulla kahdeksan maissa.
Siellä purkauduimme pois bussista ja lastasimme tavarat ja koirat Hansun autoon, joka oli seissyt matkamme ajan Torniossa. Nopsaan syömään, koirien ulkoilutus ja sitten alkoi matkan viimeinen etappi. Kotona olin puolen päivän aikaan.
Täytyy kyllä sanoa, että olihan reissu. Olotila on kuin olisi krapulassa, kun on jäänyt kaksi yötä nukkumatta. Mutta eiköhän se tästä vielä iloksi muutu. Ja hyvillä mielinhän minä reissusta palasin kera tuoreen Norjan muotovalion ;-)
Paljon onnea tuoreelle Norjan valiolle!
VastaaPoista