Suuntasimme kesäkuun viimeisenä viikonloppuna asuntoautollamme Sauran ja Rhondan kanssa Ruotsin Jällivaaran kv-näyttelyyn. Ajoimme Jällivaaraan jo lauantaina ja olimme yötä näyttelyn lähellä sijainneella leirintäalueella.
Lauantaina sää oli lämmin ja aurinkoinen, mitä se ei sitten enää sunnuntaina ollut vaan silloin sää oli sateisen harmaa. Myös näyttelypaikka oli kurainen ja vetinen.
Näyttelyyn oli ilmoittautunut italialaissyntyisen, nykyään Norjassa asuvan Antonio di Lorenzon arvosteltavaksi kaksi pientä sileäkarvaista ja kolme pientä karkeakarvaista portugalinpodengoa. Sileäkarvaisista toinen, ROP:n voittanut narttu oli Suomesta ja kasvattajansa Melina Forssellin mukana ja esittämänä näyttelyssä. Toinen sileäkarvainen oli uros, joka oli ilmeisesti vaihtanut rotua karkeasta sileäksi, koskapa sen vanhemmat ja näyttelyssä mukana ollut siskonsa olivat karkeita. Pentujen isä oli Suomessa asuva portugalintuontikoira.
Karkeissa pikkupodengoissa Tromssan tapaan mukana oli vain narttuja, joista Rhonda junnuluokassa, ruotsalainen narttu avoimessa ja Saura valioluokassa.
Kun olin kehässä odottamassa Rhondan vuoroa, opasti tuomari kehäsihteeriä miten portuguese podengo pequeno cerdoso lausutaan. Kuulin hänen mainitsevan olleensa vast'ikään Portugalissa podengoja arvostelemassa.
Rhonda esiintyi tällä kertaa edukseen ja tuomari tykkäsi siitä kaikilta osin ja antoi laatuarvosteluksi erinomaisen sa:n kera. Ruotsalainen narttu oli mielestäni varsin kiva, mutta jostain syystä tuomari antoi sille erinomaisen ilman sa:ta. Saura oli Rhondan tapaan tuomarin mieleen ja sai erinomaisen sa:n kera. Jälleen paras narttu -kisassa olivat vastakkain äiti ja tytär, ja jälleen pidemmän korren vei äiti vaikka tämä tuomari ei sitä pitänyt mitenkään päivänselvänä.
Saura sai ROP:n myötä myös sertin ja cacibin ja sertin ansiosta tuli Ruotsin muotovalioksi ja mikä upeinta, tämä oli Sauran viimeinen cacib C.I.B.:iä eli kansainvälisen muotovalion arvoa varten :-)
Ryhmäkehän esiarvostelussa juteltiin Mellun ja Hansun kanssa koiriemme saavutuksista ja siinä kävi ilmi, että Saurasta tuli myös Pohjoismaiden muotovalio. Sen ansaitakseen täytyy olla vähintään kolmen pohjoismaan muotovalio ja Saurahan on nyt Suomen, Norjan ja Ruotsin muotovalio.
Kuvia ei näyttelystä valitettavasti sateen vuoksi ole. Kiitokset Mellulle ja Henkalle seurasta näyttelypaikalla.
Ja kun Jällivaarasta päästiin takaisin Suomen puolelle, käväisimme vain pikaisesti kotona ja jatkoimme matkaa etelä-Suomeen etsimään itsellemme parempaa asuntoautoa. Eipä sitä kaukaa tarvinnut hakeakaan, Lahdesta kun jo löytyi...
Tulevana viikonloppuna on vuorossa kotinäyttelyt eli 2 x Oulu kv. Valitettavasti sinne ei ole ilmoittautunut muita kuin irezumilaisia ( la 2 kpl, su 3 kpl). Nämä pohjoisemman Suomen näyttelyt kun ei näytä kiinnostavan eteläisemmän Suomen pieniä kk podengoja.
Mutta kuten sanonta täällä menee: pohjoiseen on pidempi matka kuin etelään, niin me lähdetään sitten 20.7. Helsinkiin podengojen päänäyttelyyn. Eihän sinne ole matka eikä mikään ;-)
8 viikon rajapyykki
4 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti